...ja tulipahan sanottua 2013 ...

Muutoksessa mahdollisuus

Sain mahdollisuuden osallistua kuntapäättäjänä Kuopiossa järjestettyyn Opsian www.opsia.fi koulutukseen 25. ja 26.9.2013.

Nykyään joka puolella kehitetään ja projekteja ja hankkeita on pilvin pimein konsulttien hääriessä ympärillä. Kun eurot loppuvat ja konsultti häipyy, usein käy, että myös hyväkin hanke hautautuu ja huomataan eurot tippuneen kankkulan kaivoon tai jos jää jotain todella hyödyllistä, toiminta kaatuu lopulta kunnan kustannettavaksi tai näivettyy mappiin Ö. Lisäksi nämä työllistävät ainakin alkuvaiheessa henkilöstöä ja vaikeuttavat perustehtävän suorittamista. Sen vuoksi olen hieman skeptinen ja varauksellinen :(
KuntaKesu lähtee muutoksesta - muutoksen tiedostamisesta "jottain pitäs tehä".  Lähtökohtana on muutosten ja asiakastarpeiden toteaminen ja ennakointi tässä hetkessä. Se on asia, jonka ympärille opetus/sivistystoimen, luottamushenkilöitä myöten, tulisi kokoontua. Luoda katsaus tulevaisuuteen, tarpeeksi kauas, ja visioida se. Millaiseen maailmaan koulutamme, kasvatamme.
Sen jälkeen miettisimme, mitkä ovat haasteet; johtaminen? kouluviihtyvyys? TVT? taloudellinen tilanne? yhteistyöhalukkuudet ja mahdollisuudet?

Sen jälkeen olisi aika laatia opetustoimen ( varhaiskasvatusta unohtamatta ) strategia joka olisi kiinteä osa kuntastrategiaa. Imatran mallissa esim. oli lähtökohtana Lapset ja Nuoret ja strategia pohjautui huomioiden kaikki näihin ryhmiin vaikuttavat tasot.

Jos strategian suomentaa, se on keino / valinta. Keinoina tulisi olla teon sanat ( mitä aiomme tehdä, ei passiivimuodossa ).
Oppilaiden osallisuus on erittäin tärkeää. Voisiko oppimisympäristö olla toisenlainen? Miten hyödynnämme tietotekniikkaa? Pääpaino tulee laittaa myös rehtoreiden pedagogisiin johtajuustaitoihin / koulutus?
KeSun tavoitteena on löytää myös paikalliset kehittämiskohteet.
Tämän asian tiimoilta kokoonnumme vielä vuoden aikana kaksi koulutusosiota ja odotan mielenkiinnolla, mihin johtopäätöksiin päädymme. Jokainen kunta / kaupunki voi tehdä omat johtopäätökset asian suhteen, lähteäkö mukaan muutokseen. Tässä olisi herkullinen tilanne tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä ja täten vaikuttaa rakenteisiinkin, varhaiskasvatusta unohtamatta!
Sain itselleni erittäin paljon päivistä laittamalla mielessäni rehtori sanan paikalle päiväkodin johtaja ja opetussuunnitelman sijaan varhaiskasvatus.
Myös verkottuminen ja vertaistuki on eräs koulutuksen anti.

25.9.2013 Kuopion Valtuustosalissa

KuntaKesuKuntoon  -  Kuopio  Valtuustovirastotalo    25.9.2013  

                         

” Olemme kaikki suurten haasteiden edessä, niin kuntapäättäjät kuin toimijat, voisi sanoa, että olemme samassa veneessä, ja toivottavasti myös soudamme samaan suuntaan.”

 

” Kuntapäättäjän näkökulma opetustoimen paikalliseen kehittämiseen ” – alustuksellani haluan hersytellä keskustelua päivän aiheeseen:  MUUTOKSESSA MAHDOLLISUUS

 

Opetustoimen ratkaisuja voi tarkastella eri

osa-alueilta: (satunnainen järj.)

 1.    Valtakunnallinen taso ( eduskunta, hallitus, opetusministeriö, työmarkkinajärjestöt…)

2.    Maakunnallinen taso

3.    Kuntapäättäjän näkökulma ( valtuusto, hallitus, lautakunnat )

4.    ELY ja AVI  ( tarkastukset ja ohjeistus )

5.    Henkilöstö ( henkilöstöjärjestöt, ay-liike, johtokunnat… )

6.    Yhteistyötahot ( varhaiskasvatus… )

7.    Käyttäjän näkökulma ( oppilaat, vanhemmat )

8.    Oma elinikäinen oppiminen

Oma kokemus ja näkemys on viiteen kohtaan kahdeksasta:

Olen toiminut vuodesta 1992 Siilinjärven kuntapolitiikassa ja nyt on kuudes valtuustokausi meneillään. Tärkeimmät luottamustoimeni ovat kahdeksan vuotta kunnan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ja kuluvalla kaudella toimin sivistyslautakunnan puheenjohtajana.

Tarkastuslautakunta on kokonaisvaltainen näköalapaikka sisältäen kunnan toiminnan kaikki osa-alueet. Siinä arvioidaan miten valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet lähinnä asukkaan, kuntalaisen eli veronmaksajan näkökulmasta haastattelujen,kohdekäyntien, asiakaspalautteiden ja mittareiden seurannalla. Myös opetustoimi on tarkastelun kohteena.

Arviointikertomus on tuote, joka esitellään yleensä kesäkuun valtuuston kokouksessa. Tavoitteena on, että se keskusteluttaisi valtuustossa eikä tulisi vain tietoon saatetuksi asiakirjaksi.

Kuluvalla nelivuotiskaudella olen myös jäsenenä maakuntavaltuustossa ja Pohjois-Savon maakuntaliiton tarkastuslautakunnassa ja se jos mikä on näköalapaikka maakunnallisella tasolla.

Vuodenvaihteessa 2013 Siilinjärvellä Siilisetin purkautuessa suoritettiin organisaatiouudistus, jossa lautakuntia vähennettiin ja kasvatettiin ns. superlautakunniksi, joista yksi on sivistyslautakunta.

HUOM Siilisetin aikana mm. varhaiskasvatus oli perusturvalautakunnassa!

Tämänhetkinen sivistyslautakunnan puheenjohtajuus kohdallani käsittää opetuksen, varhaiskasvatuksen, kansalaisopiston, kirjaston, kulttuurin, liikunnan ja nuorison vastuualueet. Se on laaja alue, mutta huomaan että osa-alueet täydentävät hyvin toisiaan lautakunnan alaisuudessa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Laaja-alaisuus antaa synergiaetuja ja mahdollisuuksia uusia jopa rakenteita.

 

Päättäjän pallilta kun katselee yhteiskuntaa, jossa itse on myös toimijana,  tulee välillä hieman skitsofreeninen olo; Oma leipätyöni on 30 vuoden kokemus Kuopion varhaiskasvatuksessa päiväkodin johtajana.

Kuntapäättäjänä joutuu arvioimaan taloudellisia resursseja vero eurojen käytöstä, mutta toiminnallinen, operatiivinen toteuttaminen on meidän esimiesten tehtävänä. Tuntee olevansa puun ja kuoren välissä, sama tunne varmaan läsnä olevilla rehtoreilla.

Elämme myllerrysten aikaa.  Se mitä tapahtuu esim. varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa, ei aina tapahdu oman kunnan toimenpiteistä johtuen, vaan takana jylläävät suuremmat voimat aina globalisaatiota myöten.

Valtiovallan toimet määräävät pitkälti, mitä tehdään, missä ja miten!

 Koulutuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ja ennakoida, mitä aloja painotetaan ja missä aikataulussa sekä huomioida maantieteellinen näkökohta.

Itä-Suomestakin vaarana on nuorten muutto koulutuksen perässä suuriin kasvukeskuksiin opiskelemaan, mutta saammeko heidät houkuteltua takaisin ja vielä suurempi huoli on, karkaako tieto - taito maamme rajojen ulkopuolelle. Tähän vaikuttaa suuresti aluepolitiikka, miten työpaikat ovat sijoittuneena Suomenmaassa; keskitetysti vai hajalleen ja ovatko ne kyllin vetovoimaisia!

 Kuntapäättäjänäkin tuntuu, että aina ei valtiovallan taholta katsota kokonaisuuksia eikä tarpeeksi kauas tulevaisuuteen.

Vaalit tulevat ja menevät sekä hallitukset ja niiden voimasuhteet ja painotukset muuttuvat. Samoin kunnissa neljän vuoden välein, juuri kun pääset sisälle päätöksentekoon, saattaa olla että paikallesi istuutuukin joku toinen – toisella ajatusmaailmalla ja kokemuksella varustettu uusi kuntapäättäjä.

 Kuntayhtymissä, kunnissa, isoissa ja pienissä kouluissa on vain sopeuduttava ja sopeutettava toiminta sen mukaiseksi, vaikka se vaatisi lisäeuroja tai resurssien vähentämistä. Etenkin opetustoimen budjetin laadinta on osoittautunut hyvin vaikeaksi, sillä väestöennusteiden, syntyvyyden ja asukkaiden muuttokäyttäytymisen ennustettavuus kunnissa on haasteellista ja siihen vaikuttavat monet tekijät, yhtenä varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin satsaaminen, kuin myös veroäyri.

 Laadittavissa kuntastrategioissa puolueiden voimasuhteet pitkälti määrittävät, miten opetus- ja sivistyspalvelut kunnassa / kaupungissa arvotetaan.

 Vaikutusten ennakkoarviointi olisi hyvä ottaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoittelun asetteluun mukaan. Yksinkertaisena esimerkkinä: Jos Pöllölaakson koulu lakkautetaan, mitä välillisiä ja välittömiä vaikutuksia sillä on lähitulevaisuudessa ja pitkällä tähtäyksellä.

Toinen esimerkki: Kunnan opetustoimessa halutaan edistää peruskoulun osalta nk. lähikouluperiaatteen toteutumista. Kunta asettaa jonkin vuoden tavoitteeksi, että lähikoulun valitsee tietty prosentti oppilaista. Tällöin arvioidaan tavoitteen ja muiden mahdollisten vaihtoehtoisten tavoitteiden lyhyen ja pitkän aikavälin tähtäyksen vaikutukset kuntalaisiin, ympäristöön, henkilöstöön, organisaatioon ja talouteen.

Jos tilanne kunnassa on esimerkiksi sellainen, että peruskoululaiset hakeutuvat suuressa määrin muualle kuin omaan lähikouluunsa, voidaan tämä tilanne asettaa nk. nollavaihtoehdoksi ja arvioida lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä, millainen tulevaisuus on odotettavissa, jos kehityskulku jatkuu entisenlaisena eikä asialle tehdä mitään. Sille vaihtoehtoinen tavoite olisi aktiivinen pyrkiminen siihen, että mahdollisimman moni peruskoululainen valitsisi lähikoulun omaksi koulukseen.

 Päätösten ja tavoitteiden arviointia vaikeuttaa koko kuntasektorille sovellettavien yhtenäisten ohjeiden, oppaiden ja hyvien mallien puute. Etenkään eri vaikutustyyppien samanaikaista huomioonottamista koskevia ohjeita, oppaita ja malleja ei ole ollut tarjolla.

 Erilaisia vaikutuksia tulisi tarkastella samanaikaisesti ja näkyvästi, näin punnittaisiin esim. talousvaikutuksia ja terveysvaikutuksia toisiinsa nähden ja otettaisiin samalla huomioon myös toisiinsa liittyvät ja eri aikoina tapahtuvat vaikutukset, jotka voivat olla myös ristiriidassa keskenään.

 Vaikutusten arvioinnissa on tarpeen ottaa huomioon myös vaikutusten ketjuuntuminen ja verkottuminen. Taloudellisuus voi olla arvioitavissa vasta pitkällä aikajänteellä. On osattava katsoa vuosien, jopa vuosikymmenten päähän.

 Olemmehan nähneet ja saaneet kivulla todeta, mitä vaikutuksia esim. hammaslääkärikoulutuksen lakkauttamisella aikanaan Kuopion Yliopistossa on ollut Itä-Suomen krooniseen hammaslääkäripulaan.

 Väestörakenne, väestöennuste, samoin kuin kaavoitus, työpaikat ja muuttoliike ovat määräävinä tekijöinä tavoitteiden laadinnassa.

Tähän läheisesti liittyvät myös investoinnit; onko varaa rakentaa, kunnostaa, onko tarvetta laajentaa vai lakkauttaa? Mihin investoidaan ja mitä?

Rakennusten kunto ja sisäilma huolettavat myös meitä kuntapäättäjiä.

Koulumaailmaan oleellisesti liittyvät myös liikennejärjestelyt ja liikennöinti, koulukuljetukset ja ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus.

 Nuorten ja koululaisten maailmaan läheisesti liittyvät myös harrasteet, vapaa-ajanvietto ja liikunta / urheilumahdollisuudet.

Kuntapäättäjän näkövinkkelistä mietityttää, voisiko koulun tiloja vielä enemmän hyödyntää näihin toimintoihin hallintorajat ylittävän yhteistyön, tilojen ja välineiden osalta.

Näistä asioista me kuntapäättäjät olemme hyvin kiinnostuneita. Eli resurssien kokonaisvaltainen hyödyntäminen toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökohdasta.

 Esittäisin, että päivän aikana pohtisitte jossain välissä tai kahvikeskusteluna seuraavanlaista mm. Riitta Rajalan, Markku Partisen ja Miriam Kallandin kannattamaa rakennemallia:

Löyhempi tuntirakenne, pitkä keskipäivän tauko ja harrastusten tuominen koululle auttaisivat asiantuntijoiden mukaan lapsia jaksamaan.

Asiantuntijat ehdottavat, että harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa nivottaisiin osaksi koulupäivää. Niin sanottu joustavan koulupäivän malli toisi perheille lisää yhteistä aikaa ja parantaisi lasten hyvinvointia.

Sen mukaan koulupäivä alkaisi vapaaehtoisella aamutoiminnalla, johon lapsi voisi mennä, mikäli vanhempien työ alkaa aikaisin. Iltapäivällä olisi vastaavasti kerho- ja harrastustoimintaa, joka järjestettäisiin yhteistyössä esimerkiksi urheiluseurojen ja musiikkiopistojen / kansalaisopiston kanssa.

Jotta lapset jaksaisivat pitkän päivän, itse koulupäivä olisi "hengittävä": Lounastauko olisi kyllin pitkä, ja lapselle tarjottaisiin mahdollisuus levähtää.

Järjestelyllä myöhemmin töihin menevät voisivat viettää lapsen kanssa aamuhetken kotona, kun oppitunnit alkaisivat vasta yhdeksältä tai kymmeneltä. Aikaisemmin järjestetty harrastustoiminta rauhoittaisi perheiden illat.

Opetushallituksen erityisasiantuntija Riitta Rajala kertoo, että joustavan koulupäivän mallia kokeillaan jo 11 kunnassa 40 koulussa. Palaute on ollut hyvää. Ensi vuonna kokeiluun innostetaan mukaan uusia kouluja.

Neurologin, unilääketieteen asiantuntijan Markku Partisen mukaan koulujen aloitusaika pitäisi sovittaa yhteen vanhempien työhönmenoajan kanssa. Ennen aikaista kouluaamua puolustettiin sillä, että vanhemmat menevät niin aikaisin töihin, eikä lasta voi jättää aamulla yksin kotiin. Nykyään kuitenkin monet virastot ja esimerkiksi pankit aukeavat myöhemmin, usein vasta kymmeneltä. Ongelma kertautuu Partisen mukaan illalla. Vanhemmat pääsevät kotiin paljon lasta myöhemmin, mutta lapsen täytyy mennä aikaisin nukkumaan aikaisen aamuherätyksen vuoksi. Perheen yhteinen aika kotona jää vähiin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland yhtyy Partisen toiveeseen. Hänestä hyvin aikaiset koulupäivät ovat jäänteitä maatalousyhteiskunnan päivärytmistä.

Hallituksen työkalupakissa eräänä talouden elvyttämiskeinona mainitaan oppivelvollisuusiän nostaminen. Sen tavoitteena on halu vähentää koulupudokkaita ja syrjäytymistä. Nuoria velvoitetaan ottamaan vastaan oppisopimuskoulutusta, työpajatoimintaa tai muuta vastaavaa. Koulutuksen vaikutukset yhteiskuntaan ovat hyvin laajakantoiset – selviämmekö tästäkin haasteesta?

 Valtiovalta tuo kuntakentälle velvoitteita, mutta ei resursseja, esimerkkinä sähköinen yo-kirjoitus ja opetussuunnitelmauudistus. Miten kunnat tulevat pärjäämään näidenkin haasteiden edessä?  Jo nyt säästetään oppikirjoista ja opettajien selkänahasta.

Herätänkin keskustelua, pitäisikö välillä laittaa kehittäminen jäihin muutamaksi vuodeksi ja keskittyä siihen, mitä meillä on jo hyvin Suomen koululaitoksessa. Tehdä sen hyvän eteen perustyötä, eli opettaa ja olla läsnä! Täytyykö aina tavoitella menestystä Pisa yms. tutkimuksissa? Ovatko tavoitteet tarpeeksi realistisia ja hallittavia, vai uuvuttavatko ne

opettajat ja oppilaat?

Kunnan vetovoimatekijän voi mitata keväisin, miten suuri määrä hakijoita on avautuviin tehtäviin. Luulen että palkkausta enemmän motivoi koulun hyvä maine ja opettajanhuoneen ilmapiiri?

Kuntaliitokset tuovat muassaan uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Sitäkin asiaa pitäisi yhteisesti pohtia.

Yksittäisen oppilaan menestymistä mittaavat mittarit oppimistuloksissa, mutta kunnan opetustoimen kokonaisuuden tulokset näkyvät vasta vuosien saatossa. Sen mittaaminen ja seuranta on erittäin vaikeaa.

Vielä eräs asia, mistä luottamushenkilöt ovat myös kiinnostuneita, on palautteet ja asiakaskyselyt -> tulevatko ne päättäjille asti tiedoksi, mitä niille tehdään, mitä niistä seuraa vai laitetaanko ne mappi Ö:hön ?

 Yhteenvetona kuntien ( keskuskaupunkien, maakuntien… ) ja kuntapäättäjien haasteita opetustoimen ratkaisuissa:

 A)  Mitkä ovat taloudelliset voimavarat ja resurssit?

B)  Valtiovallan velvoitteet ja toimenpiteet?

C)  Miten opetus- ja sivistyspalvelut arvotetaan strategiassa?

Mielestäni kymmenen tärkeää kohtaa mitä kuntapäättäjien tulisi aina pitää esillä:

1)   kohtaako koulutus ja työmarkkinoiden tarve alueella

2)   mitkä ovat investointi- ja korjaustarpeet

3)   pätevän, ammattitaitoisen henkilökunnan rekrytointi ja sitouttaminen ( motivointi ja työhyvinvointi )

4)   oppilaitosten maantieteellinen / alueellinen sijoittuminen, koulunkäyntialueet ( joukkoliikenne, koulumatkat, kuljetustarpeet)

5)   erityisopetuksen tarpeet ja haasteet, alueellinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö

6)   varhaiskasvatuksen ja koulun yhtenäinen koulupolku

7)   pidennetty oppivelvollisuus; mitä, missä?

8)   syrjäytymisen ennaltaehkäisy, siinäkin poikkihallinnollinen yhteistyö

9)   riskienhallinta ja ennakointi ( sisäiset ja ulkoiset riskit ja uhat )

10)     mahdolliset kuntaliitokset ja kuntarajat ylittävä yhteistyö työssäkäyntialueella

 On tärkeää huomioida myös vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa.

Ennakkoarviointi punnitsee päätöstä etukäteen eri vaihtoehtojen välillä. Vaikutukset ketjuuntuvat ja verkottuvat. Vaihtoehtoiset vaikutukset tulisi saattaa näkyviksi ja vaikutuksia tarkastella sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

 Odotan, kuten varmaan kaikki läsnäolijat, näiltä koulutuspäiviltä konkreettisia toimia – ei enää lisää sälää perustyöhön, vaan selkeyttä ja yhtenäisiä toimintamalleja.

Koululaisille julistetaan koulurauha, olisiko nyt aika julistaa opettajille työrauha!

www.opsia.fi

 

17.6.2013 Siilinjärven kunnanvaltuustossa

Arviointikertomus 2012  esittely                                      17.6.2013 § 54 / pj Oksman

Tarkastuslautakunta on vuoden 2012 aikana laaja-alaisesti tarkastellut kunnan ja Siilisetin toimintoja painottuen viran- ja toimenhaltijoiden kuulemisiin, tutustumiskäynteihin sekä asiantuntijatarkastuksiin.

Suoritetussa asiantuntijatarkastuksessa esille nousi suunnitteluprosessi ja siinä havaitut puutteet kilpailutuksen ja laskutuksen osalta. Toimivaltasäännön ja hankintaohjeistuksen noudattaminen kaipaavat tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan selkiyttämistä ja terävöittämistä. Tämä on iso ja tärkeä asia, josta on ainakin otettava opiksi, jotta vastaisuudessa palveluostoja ja kilpailutusta ilman säädettyä hankintamenettelyä ei tapahtuisi. Sopimusyhtiöiden taustat tulee myös olla tiedossa.

Siilisetin toiminta kattoi lähes koko 4-vuotisen tarkastelukautemme suunnitteluineen ja vuoden vaihteen päättymisen.

Tilaaja- tuottaja- mallissa epäselvyyttä aiheutti toimivalta- ja vastuukysymykset. Sopimusten soveltaminen, budjetoinnin tarkkuus ja toiminnan seuranta eivät lautakuntamme näkemyksen mukaan täysin toteutuneet. Avainhenkilömuutokset sekä kiireinen aikataulu olivat myös lautakunnan näkemyksen mukaan negatiivisesti vaikuttava tekijä. Johtokunta, Siilisetin tukea antavana asiantuntijaelimenä, olisi voinut lautakunnan näkemyksen mukaan ottaa enemmän kokonaisvastuuta sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä mm. kuntalaskutusten osalta. Epäselvyys on saatu tilintarkastuksen myötä selvitettyä ja oikaistua.

Siiliset aikana olemme käyneet muutaman yhteiskokouksen myös Nilsiän ja Maaningan kanssa.

Tarkastuslautakunta toteaa että hyväksi osoittautuneet ja uudetkin kehittymiskelpoiset toimintamallit eivät ehtineet tuottaa Siiliset alueella taloudellista hyötyä. Se on harmi, koska prosessit jäivät liikelaitoksen purkaantumisen myötä kesken, vaikka  toiminnallinen hyöty jo havaittiin.

Henkilökunta on joutunut lujille ja tässä on konkreettisesti koeteltu strategian mukaista osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö tavoitetta, mutta onko kukaan kysynyt esimiehiltä: Mitä kuuluu?  Miten jaksat? Voitko Hyvin? He ovat myös olleet kovien paineiden alla.

Olemme arviointikertomuksessa ottanet esille myös joitain pienempiä yksittäisiä esille tulleita huomioita kuten laajaa keskustelua aiheuttanut ruokataukoasia; Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, ennättävätkö työntekijät ruokailla nopeasti työn ohessa ja edistääkö tämä käytäntö elpymistä työpäivän aikana sekä työssä jaksamista? Riittääkö 15-20 minuutin tauko, jos työntekijä käy työpaikan ulkopuolella lounaalla?

Aikaisempien vuosien havaintoja on myös mukana, osoituksena siitä että asiat ovat edelleen ajankohtaisia.

Johtamisessa tärkeitä osa-alueita ovat sisäinen valvonta, riskien hallinta ja talous. Päämääränä kestävä kuntatalous sisältää henkilöstön ja esimiestason tietämyksen sekä osaamisen kehittämisen.

Osa talouteen vaikuttavista globaaleista muuttuvista tekijöistä tulee ulkopuolelta ja niihin tekijöihin on erittäin vaikea vaikuttaa, mutta kunnan sisällä on vain sopeuduttava ja sopeutettava toiminta parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka se kuntalaisille näyttäytyisikin palvelujen heikentymisenä tai uudelleen organisointina.

Vielä alkuvuodesta 2012 näytti että palvelut ovat korkeatasoisia ja helposti saatavilla esim. terveydenhuollon osalta, mutta vuodenvaihdetta lähestyttäessä uhkakuvat lisääntyivät.

Kokonaisvaltainen ennakointi on siten tärkeää ja tämä vaatii johdon, henkilöstön ja kuntalaisten yhteen hiileen puhaltamista.

Elinkeinotoimi ja vastuullinen kasvupolitiikka ovat kuntamme voimavarat ja siinä lautakunnan näkemyksen mukaan on onnistuttu, vaikkakin Siilinjärven muuttovoittoisuus tarjoaa palvelutuotannolle haasteita, lähinnä opetus- ja varhaiskasvatuspalveluissa.

Arviointikertomuksessa on kursiivilla kirjattu asioita, jotka koemme erityisen tärkeiksi ja joihin uusi tarkastuslautakunta odottaa aikanaan vastineita.

Kiitän omasta ja koko lautakunnan puolesta kunnan viran- ja toimenhaltijoita kuin myös tilintarkastusyhteisöä yhteistyöstä tarkastuksen toteuttamisessa. Tämä on ollut meille näköalapaikka kaikkiin kunnan ja Siilisetin toimintoihin.

                              *********************

Edeltäjäni, puheenjohtaja Hanna-Mari Heinosen kaudella tarkastuslautakunta otti käyttöön  tunnustuksen  ”Immeenen paekallaan”.

Itse miellän, että Immenen paekallaan tunnustus ei välttämättä ole kuin Hymypatsas- palkinto, vaan kannustus siihen, että Sinulla on jatkossakin tehtävä, jossa Immeestä tarvitaan ja että aina on petraamisenkin varaa.

Aikaisenpina vuosina tunnustus on myönnetty seuraaville tahoille:

2009       Vuokratalot  sekä  Ympäristötoimi

2010       Virastomestarit

2011       Pysäköinninvalvonta ja tekninen toimi

2012       Varhaiskasvatuspalvelut

Sisäinen ja ulkoinen valvonta sekä Riskienhallinta on lautakunnan mielestä erittäin tärkeä kokonaisuus, kattaen koko menneen valtuustokauden.

Se on asia, jonka tärkeyteen tarkastuslautakunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota ja jossa on tapahtunut myönteistä kehitystä.   

Osa-alue, joka vaatii jatkossakin seurantaa ja erityisosaamista sekä paneutumista asiaan.

Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä työnä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna, mm. erityisosaamista vaativat tarkastukset.

Konsernivalvontaa suorittavat kunnanjohtaja ja tarkastusasiantuntija.       

Kiitos kuuluu kaikille sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa omissa yksiköissään suorittaville esimiehille, mutta Kunnanjohtaja Vesa Lötjönen esikuntansa päällikkönä saa tällä kertaa maininnan.

Tarkastusasiantuntija Päivi Heikkinen on esimerkki riskienhallinnan ja säädösviidakon saralla uutteruudesta kehittää itseään ja päivittää osaamistaan.

Tilintarkastaja Pentti Tanskanen saa tunnustuksen pitkäaikaisesta ja ammattitaitoisesta ulkoisesta tarkastuksesta Siilinjärvellä, alkaen jo 80- luvulta ja nyt toiminnan kohteena on ollut lähinnä Siiliset-peruspalvelukeskuksen toiminnan seuraaminen sen olemassaolon aikana.  

Lisäksi tarkastuslautakunnan ikinuorelle, skarpille Inkeri Ahoselle kiitos 16 vuoden ruppeemasta tarkastuskautakunnan arviointityössä.

 

HUOM. Alkuperäinen Arviointikertomus kokonaisuudessaan ( 16 sivua ) löytyy www.siilinjarvi.fi -> päätökset -> kunnanvaltuusto 17.6.2013 LIITE § 54

Valtuustoaloitteeni

25.2.2013

                  

Valtuustoaloite:     Valtuutettujen  kummitoiminta

 

Valtuutettujen kummitoiminta tarkoittaa, että  siilinjärveläisellä valtuutetulla tulisi olemaan oma / omat kummikohteensa joko yksityisten tai kunnan tuottamien eri palvelualueiden yksiköissä, esimerkkeinä varhaiskasvatus-, opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Päättäjäkummi voi kutsuttaessa, tai oman aikataulunsa mukaisesti, osallistua yksikön järjestämiin tapahtumiin ja sen jokapäiväiseen toimintaan, tutustuen näin arjen työhön ja resursseihin. Henkilöstön ja asiakkaiden tapaamisten myötä hän saa konkreettisia kokemuksia ja tietoa päätösten tueksi.

Saadakseen parhaimman hyödyn kummin olisi suositeltavaa jalkautua täysin omasta työstä tai harrastepiiristä poikkeavalle palvelualueelle. Kyse on luonnollisesti molemminpuolisesta vapaaehtoisuudesta osallistua toimintaan. Yhteyshenkilön tehtävä on saattaa toimintaan halukkaat yksiköt ja kummit yhteen.

Kummitoiminnan vaikuttavuus kuntastrategiaan olisi myönteinen, sillä Siilinjärvellä on talouden, elinkeinojen ja kasvun lisäksi strategisina painopisteinä henkilöstö ja kuntalaisten hyvinvointi. Arvoina luotettavuuden, asukaslähtöisyyden ja kehityshakuisuuden lisäksi on avoimuus. Kustannusvaikutus tulee olemaan nolla euroa, mutta imagollinen hyöty mittaamaton.

Luottamushenkilöillä ja henkilöstöllä tulee jatkossakin olemaan yhteinen haaste ja yhteinen vastuu kuntamme toiminnan kehittämisessä.

 

Valtuustoaloite esittää, että kummitoiminta otetaan käyttöön valtuutettujen uutena innovatiivisena työkäytäntönä Siilinjärven kunnanvaltuustossa 2013 – 2016.

                                  

Siilinjärvellä   25. helmikuuta  2013       Merja Oksman

                                ja  21  muuta allekirjoittanutta

Mistä moinen?

Ajatus kummitoiminnasta sai alkunsa Kuopion OAJ:n paikallisyhdistyksen päättäjäkummirekrytoinnista päivähoitoon ja kouluihin.

Miksipä sitä ei voisi laajentaa koko kunnan toimintoja koskevaksi ( onhan olemassa myös yrityskummeja ) vanhusten, vammaisten ja nuorten joukkoon, sekä myös yksityisille palvelun tarjoajille.

Kummikohteena voisi olla esim. laitoksessa hoidettava yksinäinen vanhus, perhepäivähoitoryhmä tai koulun erityisluokka...

Kummeina voimme mennä luontevasti porukkaan ja olla mukana, ei kyttäämässä, vaan yhdessä henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa tehden ja kuunnellen.

               * * * * * * * * * *

Kun asia saa virallisen hallituksen ja valtuuston "siunauksen", tullaan järjestämään tapahtuma, missä halukkaat, vapaaehtoiset kummit ( valtuutetut / varavaltuutetut ) sekä toimintayksikköjen edustajat    ( yhteyshenkilöt ) kokoontuvat yhteen.

" Kummiudet " jaetaan toiveiden ja halukkuuksien mukaan ja sen jälkeen toiminta jatkaa omalla painollaan ja omalla aikataulullaan, omakustanteisesti.

                                                  * * * * * * * * * *

Työkäytäntöä tullaan dokumentoimaan ja raportoimaan esim. Kuntaliitolle toimintamallina, missä tunnemme olevamme samassa kuntaveneessä ja tiedostamme miten kaikki vaikuttaa kaikkeen päätöksentekoon. Henkilöstön ja kuntalaisten asiat ja näkemykset tulevat paremmin kuulluiksi ja molemminpuolinen ymmärrys paranee, sillä heidän valtuuttaminaan me tätä työtä teemme yhä niukkenevissa resursseissa -> löytyisikö mahdollisesti yhdessä ideoita tehdä jokin asia toisin.

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

terttu kivistö | Vastaa 07.07.2013 00.20

Hei! Mielenkiintoista kuulla lisää kummitoiminnasta.Hyvää pyhää ja heinäkuuta.
Terv.Terttu

m | Vastaa 02.07.2013 17.53

Laitan, jahka ehdin, KUMMITOIMINNASTA ihan oman sivuston ja informoin siitäkin Facebookissa.

piäkummi | Vastaa 16.05.2013 23.45

15.5. mennessä ilmoittautui 15 yhteistyötahoa, jotka haluaisivat oman kummivaltuutetun Siilinjärven valtuustosta. Valtuutetut herätkää! Vasta muutama tarjolla.

piäkummi merja | Vastaa 14.05.2013 00.55

Yhteistyötahoja jo ilmoittautunut, valtuutettukummeja vielä kaivataan. Ma 20.5. klo 17 Kunnantalolla valtuustosalissa yhteinen tapaaminen.

Piäkummiksi nimetty Merja | Vastaa 21.04.2013 22.49

Ma 22.4.aloite käsitellään Siilinjärven kunnanvaltuustossa ja sov jatkotoimet.Toivottavasti moni lupautuu kummiksi olemalla kuulolla kunnan kehitt yhteistuumin.

mo | Vastaa 12.03.2013 09.08

Todella ikävää että hallitus jahkailee asiassa!

Merja | Vastaa 09.03.2013 01.08

Eteneekö valtuustossa 18.3. ? 21 valtuutettua allekirjoitti aloitteeni.

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

17.04 | 10:03

huomenta. Lakimies ottaa teihin yhteyttä, vakavan kunnianloukkauksen takia. Olette leimanneet minut narkkariksi, alkoholistiksi En todellakaan ole kumpaakaan.

...
10.06 | 23:03

Tämä sivu valmistunee elokuun alkuun. Toivon apuja sivun tekemiseen läsnäolleilta tapahtumakuvien muodossa. Saa kommentoidakin.

...
24.10 | 11:32

Tuonne pitää päästä,kauniisti olet saanut tunnelman kuviin <3

...
14.09 | 14:13

Näillä eväin pitkälti elän...

...
Tykkäät tästä sivusta
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS