JULKAISTUJA juttuja ja tulipahan sanottua...

Kunnanjohtajan katsaus oli mielestäni erinomaisen helppolukuinen ja realistinen.

Valtuustoon nähden sitovissa tavoitteissa henkilöstöpalveluissa  s. 44  mainitaan ainoana  Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen, mittarina sairauspoissaolojen määrä ja tavoitetasona 10 % väheneminen edellisen vuoden tasosta. Todella hyvä asia, että tämä on nostettu framille. Toivoisin lisäksi tarkennusta toimenpide kohtaan, mitä keinoja asian hyväksi aiotaan tehdä ja miten niitä seurataan? Vähentääkö mahdollisesti työaikajoustot, selkeät työtehtävät, Kelan valtakunnallinen 30 / 60 / 90 seuranta vai tyhy-toiminta poissaoloja?

s .81 Opetuspalvelujen kohdalla mainitaan sairauspoissaolopäivät / henkilö tavoitetasoksi  9  ->   eli kokonaishenkilömäärä  276  x 9  =  2484  päivää. 

Mitä tämä sitten tekeekään, jos kyseessä on isompi henkilöstömäärä tai toteutuneet poissaolopäivät lähentelevät kahtakymmentä!

Tavoitteenahan olisi pidettävä - kylläkin utopistinen -  ei yhtään sairaspäivää, mutta  valtuuston asettama 10 % vuosittainen vähentäminenkin olisi jo erinomainen saavutus.

Kysyisin onko tällä ko. maininnalla opetuspalveluissa jokin erityinen tarkoitus taloussuunnittelun kannalta ( esim. sijaismäärärahavaraus ja missä se budjetissa näkyy )

Onko tarpeen, että jatkossa sairauspäivien toteuma ja tavoitemäärä tulisi laittaa myös muiden hallinnonalojen kohdalla esiin , sitä ei nyt ainakaan tässä kirjassa muualla mainita. Ehkä se hahmottaisi sijaismäärärahojen tarpeen jo valmisteluvaiheessa ja siten saattaisi pienentää muutosbudjetin tarvetta.

Lisäksi Sivistyslautakunnankin uuden organisaatiomallin kohdalla olisi tärkeä mainita valtuustoon nähden sitovana tavoitteena uuden laaja-alaisen lautakunnan toiminnan käynnistäminen ja perehdytys eri osa-alueille,  tavoitetasona uuden lautakunnan toimivuus asiakas-, luottamushenkilö ja esimies / alaisnäkökulmasta eli uuden organisaation käynnistäminen ja sen toiminnan seuranta ja arviointi. Näin mainitaan uuden sosiaali- ja terveyslautakunnankin kohdalla.

Lisäksi toivoisin kirjaan myös näkyville Sivistyspalveluiden  uuden  2013 organisaatiorakennekaavion, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdallakin esitetään.

**************************************************

TOIMIVALTASÄÄNNÖSTÄ

Toimivaltasäännöissä on käytetty tässä kirjassa erittäin paljon punakynää, etenkin näiden uusien lautakuntien kohdalla ja näyttää että kiireessä vähän hutiloidenkin on väännetty, sama asia saattaa olla pariinkin kertaan  esim  17§ Sivistyslautakunta kohdat 3 ja 5.

Lisäksi viranhaltijoiden päätäntävallat ja toimivaltasiirrot kaipaisivat mielestäni tehtävien mukaista selkeyttämistä. Tämä on erittäin tärkeä asia ja vastuut pitäisi käydä huolella läpi, kuten Siilisetin viimeaikaiset näytöt osoittavat.

Toivoisin että aloittavat uudet lautakunnat kävisivät uusine valtuutettuineen vielä kertaalleen heti kevään aikana valmistelijoiden kanssa läpi sekä hallintosäännön, toimivaltasäännöt että palkkio- ja matkustussäännöt sekä laatisivat työsuunnitelman ja pelisäännöt tehokkaalle työskentelylleen. Hallinto- ja toimivaltasääntö tulisi saattaa uudellen käsittelyyn ilman punakynää!

Siilinjärven iso kuntalaiva jatkaa kulkuaan, mutta kuitenkin hädän tullen kyykötämme kaikki samassa pelastusveneessä.

Eri puolueiden vaalilupauksia lukiessa toistuvat samat tärkeydet; vahva peruskunta, kaavoittaminen ja elinkeinot, työpaikat- niiden saaminen ja työssä jaksaminen, peruspalvelut lähietäisyydellä, lapset ja ikäihmiset ja harrastaminen.

Yhteen hiileen puhaltamalla saisimme valoa tunnelin päähän ja ennen kaikkea pysymään sen liekin, kun kaikille meille kuitenkin yhteistä on kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi.

                                           Kokoomuksen ehdokas Merja Oksman

 ”Savonmua” on hyvä paikka elää ja asua. Täällä jokaisella kunnalla ja kaupungilla on omat erityispiirteensä ja luonto ympärillämme on vaihteleva metsineen, peltoineen, järvineen ja Tahkovuorineen - elinkeinot alueella ovat moninaiset. Seutukunnallinen yhteistyö on luontevasti lisääntynyt ja työssäkäyntialue laajenee.

 Siilinjärvellä kuntastrategiaan kirjatut tavoitteemme

• kestävä kuntatalous
• kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen
• elinkeinotoiminnan edistäminen
• vastuullinen kasvupolitiikka
• osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö

ovat ohjaamassa yhteistä kuntalaivaamme. ” Kaikki me samassa veneessä ollaan ”

 Luottamushenkilötasolla lakisääteisen tarkastuslautakunnan tehtävä on tilintarkastajien ohella arvioida kuntien ja yhtymien, myös tytäryhtiöiden, taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Se on näköalapaikka kaikille toiminnoille ja viimeistään arviointityössä huomaa, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kaavoitus on kaiken A ja O. Yhdyskuntatekniikka määrittelee rakentamisen ja asumisen suunnat; tielinjaukset, viheralueet, asukkaiden palvelutarpeet ym.

Käsi kädessä kulkevat siten tekniset palvelut, opetus- ja vapaa-aikapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

 Kuopion seutu ja etenkin Siilinjärvi ovat lapsirikkaita ja nuorekkaita imagoltaan. Palveluissa on tärkeää huomioida perheiden tarpeet. Laadukas varhaiskasvatus ja päivähoito lisäävät lasten ja perheiden hyvinvointia, mutta vanhempien tulee voida aidosti valita kotihoidontuen, kuntalisän, kunnallisen ja mahdollisesti myös yksityisen päivähoidon välillä.

Tavoitteena päivähoidon hallintomalliin, opetustoimen rinnalle (elinikäisen oppimisen perustana), tulisi tarjota varhaiskasvatuksen luonteva polku päivähoidosta esiopetuksen kautta koulumaailmaan.

Sisäilmaongelmat ovat hälyttävästi lisääntyneet; puhutaan niiden haittavaikutuksista henkilöstöön, mutta unohdetaanko lapset ja nuoret, joilla oireilu voi alkaa vasta vuosien, vuosikymmenten päästä? Tässäkin tarvitaan teknisen puolen oikea-aikaista reagointia ja tieto-taitoa.

 Vanhustenhoidossa tärkeää on taata turvallinen, terveellinen ja arvokas vanhuus elämän iltahetkiin. ”Käsi kädessä” teknisen puolen kanssa rakentamisratkaisuissa suunnitellaan liikkumista ja kotona selviytymistä helpottavia toimintamalleja.

 Terveys ja omaehtoinen terveydestä huolehtiminen, liikunta, ovat tärkeimpiä asioita, jotka vaikuttavat jokaisen elämään ja hyvinvointiin.

Henkilöstö ja henkilöstön jaksaminen sekä työmotivaatio ovat tärkeitä kunnan voimavaroja. Työssäkäyntialueellammekin on jo havaittavissa rekrytointivaikeuksia. Ideariihi pystyyn: ” Mitä meillä täällä Savon syvänmailla on panna paremmaksi kuin muualla Suomessa? ”

Puolueemme sairauspoissaolo- esitys ”Ruotsin malliin” tuli itselleni puun takaa ja tätä en kyllä purematta niele. Toivoisin asiaan lisää kannanottoja.

Jos todistettavasti sairastuu työpäivän aikana, onko seuraava sairaspäivä palkaton,vai tämä sairaana töissä aloitettu päivä? Jos raahautuu puolikuntoisena töihin, oma sairaus pitkittyy ja samalla tartuttaa työyhteisön ja asiakkaat!

Jos työntekijän oma lapsi on sairaana, sovelletaanko mallia samoin ehdoin ja tulevatko pienten lasten vanhemmat tässä eriarvoiseen asemaan?

Sijaisia ei joka alalla ja joka paikassa ole saatavilla!

Monennestako päivästä vaaditaan lääkärintodistus, miehittääkö tämä vastaanotot?

Omalääkärin tai tutun työterveyslääkärin kokonaisvaltainen asiakkaan tuntemus on tässä ensiarvoisen tärkeää; nuhan taustalla voi olla nuukahtamistakin tai työskentelyolosuhteissa voi olla parantamisen varaa.

Hyvä ja toimiva työyhteisö tukee työkaveria viimeiseen asti!

Uutis Jousi   4.10.12                                                 Merja Oksman  KOK

Vanhuspalveluiden hoitoisuuskertoimesta

Kunnanvaltuutettu Anne Karvonen (UJ 6.9.12) esitti huolen vanhustenhoidon laadusta ja vaihtoehdoista.

Vanhuspalvelut kokonaisuudessaan on erittäin tärkeä asia, mutta laitospaikkojen osalta päivän puheenaiheeksi nousee nyt hoitajien suhdeluku hoidettavia kohden; onko 0,5 se oikea, vai…?

Voisiko laitoshoidossa mitoitusta määrittää hoitoisuuskertoimen mukaan; onko ikäihminen esim. täysin liikuntakyvytön (avustettava) tai mikä on hänen henkinen vireystilansa (muistihäiriöt, aggressiivisuus)? Osastot ja asukkaat poikkeavat työmäärältään / hoitoisuudeltaan suuresti toisistaan.

Työn oikea mitoitus, työaikajoustot sekä työnkierto olisivat lisäksi henkilökunnan jaksamista tukevia tekijöitä, joka vaikuttaisi suoranaisesti palvelun laatuun.

 Kertoinmallia käytetään lasten päivähoidossa, missä hoitoryhmien koot määritellään ottaen huomioon lasten ikä, erityistarpeet ja hoidon laajuus - lakisääteinen henkilöstö suhteutetaan tähän täyttöasteena ( 4:1,  7:1  tai  13:1 ).

    Uutis Jousi      13.9.12               Merja Oksman

Seutukunnallinen / ylialueellinen varhaiskasvatus?

 Heitän oman lusikkani soppaan ja avaan innovatiivisen keskustelun päivähoidon ylialueellisesta yhteistoiminta-alueesta. Korostan tämän olevan henkilökohtainen kannanottoni.

 Näyttää vahvasti siltä että Siiliset on hajoamassa. Vuoden 2010 alusta Maaningan ja Nilsiän päivähoitohenkilöstö siirrettiin Siilisetin myötä perusturvaan osaksi Siilinjärven henkilöstöä. Tulevassa tilanteessa 2013 alusta päivähoito pirstoutuu taas ja Siilinjärvi uhkaa jäädä henkilöstöineen yksittäiseksi saarekkeeksi naapurikuntien puristukseen.

 Olisiko syytä tässä tilanteessa, kun varhaiskasvatusta muutenkin valtakunnallisesti ollaan ohjaamassa opetustoimen yhteyteen, harkita myös Siilinjärven kunnan varhaiskasvatuksen, ja päivähoidon henkilöstön, liittämistä Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualueen varhaiskasvatuspalvelujen organisaatioon? Tälläkin hetkellä on yhteisiä hyviä toimintamalleja, mutta kuntaraja on käytännössä este joustavalle yhteistyölle Kuopion ja Siilinjärven välillä.

Yhteisen työssäkäyntialueen päivähoito palvelisi ylialueellisesti paremmin kaikkia perheitä; myös perheiden paikkakunnan asumismuutoksissa olisi lapsilla hoidon jatkuvuutta. Päivähoitopalvelut ja yhteistyömuodot säilyisivät ennallaan ja vanhemmille muutos näyttäytyisi yhdenmukaisina hoitokäytäntöinä. Esiopetuksessa yhteistyö koulun kanssa voisi jatkua ennallaan, toimiihan se nykyiselläänkin, vaikka eri hallintokunnat ovat kyseessä.

Yleensäkin organisaatiomuutokset tulisi laatia alhaalta ylös - asiakkaiden tarpeista.

Luovat ratkaisut kuntakentässäkään eivät liene mahdottomia!

 Koulutetusta varhaiskasvatushenkilöstöstä on jo nyt seutukunnalla pulaa. Yhteinen hallinto poistaisi kuntien välistä kilpailua ja harmonisoisi palkkauksen yhdenmukaiseksi. Henkilöstön koulutuksissa, sijaistamisissa, varahoitojärjestelyissä ja erityispäivähoidon palveluissa olisi synergiaetuja. Henkilökunnan liikkuvuus ja sijoittuminen järkevästi työpisteisiin yhteistoiminta-alueella mahdollistaisi jopa lyhyemmät työmatkat. Toimintamallia voisi laajentaa muihinkin  Kuopion naapurikuntiin.

 Kuopiossa kaavaillaan myös muutoksia ko. palvelualueen organisaatioon, mutta järkevää olisi seurata vuoden 2013 myllerrystä ja naapurikuntien ratkaisuja ennen sitovia hallintorakenteita. 

Vastaus Marjaana Mikkoselle

 Kiitos että otit kantaa (UJ 18.12.2011) ja aiheesta viriää demokraattista keskustelua, johon jokainen kuntalainenkin voinee osallistua.

 Lähtökohtana on huoli varhaiskasvatuksen näkymättömyydestä valtuustossa 12.12.2011 esitellyssä 2013 organisaatiomallissa, kun sitä nyt ei ole kirjattu näkyviin, vaikka keskusteluja toki on käyty. 

 Olipa hallinto keskitetysti missä tahansa – tärkeintä on, että lapsia, perheitä ja henkilökuntaa ajatellen yhtenäiset seudulliset toimintamallit, juuri siellä ruohonjuuritasolla, olisivat laadullisesti ja taloudellisesti yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset. Lähiesimiehet ja henkilöstö ovat avainasemassa. Mainitsin myös henkilöstön palkkauksen harmonisoinnin ja järkevän sijoittumisen alueella, huolena ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen.

 Tärkeintä on, että perheille jatkossakin turvataan hoitopaikan pysyvyys ja lähipalvelu, mutta myös joustavasti perheiden liikkuvuutta ajatellen. Riistavesi, Vehmersalmi ja Karttula ovat esimerkkejä päivähoidon toimivuudesta edelleenkin omalla alueella,  jatkossa varmaan Nilsiässäkin. Eivät hoitopaikat minnekään katoa ja uusia vaihtoehtoisia toimintamalleja kehitellään!

 Olen Marjaana aivan samaa mieltä kanssasi, että kuuleminen ja tarpeet on lähdettävä kuntalaisista, asiakkaista. Siilisetin varhaiskasvatus on tähän todella panostanut ja henkilökunta tekee arvokasta työtä sydämellä, joustaen ja venyen etenkin näissä muutostilanteissa; Mutta miksi pyörää keksiä jatkossa uudelleen jos sellainen löytyy prototyyppinä naapurissa.

 Rauhallisen joulun toivotuksin, kaikesta selvitään.                   Merja Oksman

Tarjolla Setelisoppaa!

Nyt viimeistään päivähoitoikäisten lasten vanhemmat saattavat olla ymmällään nimikkeistö- viidakossa; kunnallisen kokopäiväisen ja osapäiväisen päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon rinnalle on vuoden vaihteessa tulossa kuntalisä - ja  palvelusetelimallit.

 Olen  kansanedustaja Tuula Väätäisen kanssa samoilla linjoilla ( UJ 19.12.2010 ) ja huolissani palvelusetelin tarjoamisesta perheille, jos yksityisen palvelun tuottajia ei kunnassa ole juurikaan tarjolla. Päivähoidon palvelusetelimalli ei voi olla kunnan keinotekoinen ratkaisu hoitopaikkapulaan, vaan sen tulisi olla päivähoidon todellinen vaihtoehto, jos laadullisia palvelun tuottajia ilmaantuisi. Silloin, Väätäisen sanoin, kunta voisi sitoutua ostamaan lisäpalveluja tarpeeseen tarjoamansa julkisen palvelun rinnalle ja täten samalla valvoa toimintaa. Perheet tuskin huomaisivat eroa.

 Lapsiperheiden piirissä lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemisen lisääminen todelliseksi taloudelliseksi vaihtoehdoksi ( juuri tämä kuntalisä ) olisi mielekkäämpi ja  edullisempikin vaihtoehto hoitopaikkavajeeseen. Palveluseteliä voisi taas tarjota yksittäisiin tapauksiin, esim. sairaan lapsen tai yö- ja viikonloppuhoitoa tarvitsevan lapsen yksityisiin hoivapalvelutarpeisiin.

Nykyisellään on jo haasteellista löytää ammattitaitoista varhaiskasvatuksen henkilökuntaa kunnalliseenkin palveluun ja etenkin muutaman vuoden kuluttua työssäkäyntialueella ilmenee todellinen työvoimapula. Kuntien tulisi varautua tähän tilanteeseen työolosuhteita ja palvelussuhde-ehtoja parantamalla, jotta vältyttäisiin kilpailulta yksityisen sektorin kanssa. Meillä on täällä laadukas ja kilpailukykyinen, perheitä tukeva joustava päivähoitojärjestelmä, josta tulee pitää huoli.

 Kannattaisi kuitenkin herätellä keskustelua, onko päivähoidon oikea paikka ylipäätään sosiaalipalveluna Siilisetin perusturvassa, vaan tulisiko sen olla osa kuntien varhaiskasvatuspalveluja jatkumona opetustoimeen!            

                                                                                        Merja Oksman

Kuntalisästä

 Viikko sitten  tämän lehden pääkirjoituksessa mainittiin kiperä päivähoitotilanne, joka kyllä oli ennakoitavissa jo keväällä ja harmittaa, kun kesäkuun valtuustossa keskustelukin kuntalisävaihtoehdosta tyssättiin kokonaan. Nyt vihdoin, jo alkuaankin kokoomusryhmän kannattama kohdentamaton kuntalisämalli on tulossa perusturvalautakunnan ja hallituksen yksimielisesti hyväksymänä uudelleen valtuustokäsittelyyn.. Toivottavasti tästä tulisi pysyväisluonteinen käytäntö, sillä perheetkin tekevät pidemmän aikavälin suunnitelmia ja määräaikaiset  ”vippaskonstit” eivät välttämättä anna rohkeutta jättäytyä  pois palkkatyöstä.

Se, miten perheet ottavat tämän omakseen, ja mikä vaikutus sillä on päivähoitotilanteeseen,  selviää  ajallaan.

 Siilinjärven kuntastrategian tavoitteina ovat mm. vastuullinen kasvu  ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen.  Lisäksi perusturvalautakunta määrittelee kuntalisän tavoitteeksi tarjota perheille aito mahdollisuus lasten kotihoitoon ja samalla vähentää pienten lasten päivähoidon tarvetta.

 Kuntalisässä  ei ole kyse pelkästään yhteiskunnan tuesta, vaan perheiden vapaaehtoisesti valittavana olevasta vaihtoehdosta, joka on verollista tuloa alle 2-vuotiasta lasta ja sisaruksia kotiin hoitamaan jäävälle vanhemmalle. Esiopetusikäisillä säilyy oikeus maksuttomaan esiopetukseen.

 Lasten ollessa kotihoidossa, seurakunnalla ja kolmannella sektorilla esim. MLL olisi oiva sauma lisätä perheitä tukevia palveluja, kuten kerhotoimintaa sekä puisto- ja perhekahvilatoimintaa. Myös jo nyt suositun avoimen päiväkodin käyttö saattaa lisääntyä.

 Toivottavasti kunnanvaltuuston 18.10. kokouksessa löytyy rohkeus ottaa kotihoidon kuntalisä käyttöön perusturvalautakunnan ja kunnanhallituksen nyt yksimielisesti ehdottamassa muodossa.

 Päivähoidon hektisessä tilanteessa meillä kaikilla kauaskantoiset kaukoputket olisivat ihan paikallaan!                                                                             

Merja Oksman       Kunnanvaltuutettu    KOK

Perhepäivähoidosta

 Perhepäivähoitajien työaikalainsäädäntöön pääseminen helpottaa työpaineita, mutta toisaalta ylitöiden rajaaminen näkyy palkkapussissa..  Tämä ei ole pelkästään Siilinjärveä ja Siilisettiä koskeva asia, vaan elokuun alusta voimaan astunut valtakunnallinen uudistus.

Hoitajan työaika alkaa kun ensimmäinen lapsi tulee hoitoon ja päättyy kun viimeinen lähtee eikä perheillä yleensäkään ole sama aikataulutus, joten päivittäinen työaika venyy helposti  10  tuntiseksi eli   50 t / vk. -   huolimatta  40  viikkotunnin ohjeistuksesta.

Tähän liittyen vaativin tehtävä on toimivat varahoitojärjestelyt; ne tulisivat olla pitävät ja pysyvät. Se vaatii innovatiivisia ratkaisuja ja kunnilta taloudellistakin panostusta.  Kun perhepäivähoitajalle 40 viikkotunnin mukaisesti tulee 3-4 vapaapäivää kuukaudessa, voisi alueittain  6-8  hoitajaa kohti olla varahoitajana yksi omassa kodissa työskentelevä perhepäivähoitaja ( kiinteällä peruspalkalla ), jota tuttua kodinomaista hoitopaikkaa perheet käyttäisivät vuorollaan oman hoitajan ollessa vapaalla.

 Se, miten eläköitymisen myötä alalle tulisi uusia hoitajia on myös pohdinnan paikka.

Hoitoryhmässä hoitajan alle kouluikäiset lapset lasketaan myös mukaan ryhmän lukumäärään, joten käytännössä ulkopuolisia hoidettavia voi olla vain 1-3 ja palkkaus sen mukainen, todella pieni !

Jos  ryhmän 1. ja 2. lapsen hinta olisi esim.  85 €  suurempi kuin nykyinen  377 € / lapsi , se voisi madaltaa kynnystä ryhtymään perhepäivähoitajaksi. Samoin, jos perhepäivähoitajalla on neljä lasta hoidossa, ryhmässä se 1. ja 2. lapsen suurempi hoitomaksu toisi puuttuvan lisän palkkapussiin.

 Perhepäivähoito on helpoin ja edullisin malli tasaamaan päivähoidon tarpeen suhdannevaihteluja, eihän tiedetä miten rakentaminen, kuntaan muutto tai mahdollinen taantuma vaikuttavat päivähoitopalvelujen kysyntään lähivuosina.

                                                                                        Merja Oksman 

Lukija-palstalla vuoden vaihteen molemmin puolin  päivähoidon palvelusetelistä syntynyt debatti osoittaa, miten asia voidaan nähdä sekä idealismina että realismina. Tärkeintä lienee herännyt vilkas keskustelu ja kannanotot, jotka toivottavasti valaisevat nyt myös lapsiperheiden valintoja. Uudet innovatiiviset päivähoitoratkaisut ovat toki tervetulleita, kunhan pysytään asiassa: lapsen parhaaksi.

                                                                       Merja Oksman,  päiväkodinjohtaja kok

Liitosasiassa en lähtisi draiwerilla etenemään, sillä aina on vaarana lyyvvä huti tai männä mehtään. Hole in one on erittäin harvinainen.

Kokonaisvaltainen seudullinen selvitys olisi paikallaan ja putterilla on siihen käyttöä.

Kaikesta huolimatta - POSITIIVISELLA OTTEELLA - ajattele mitä kaikkea meillä täällä Siilinjärvellä ja Suomenmaassa on hyvin