.....ja muita mietteitä

Luottamushenkilö – luottohenkilö

Pikkuhiljaa turuilla ja toreilla haalitaan ehdokkaita ensi kevään kuntavaaleihin. Vaikka politiikka tuntuu kirosanalta, monipuolisia päätöksentekijöitä tarvitaan. Kun pyydetään mukaan, älä heti sano EI, vaan näe ja koe jo ehdokkuus mahdollisuutena vaikuttaa.  Saat nostettua esiin juuri sinulle ja viiteryhmällesi tärkeitä asioita keskustelun pohjaksi.

Mikä meidän kunnassa on hyvin? Mikä toimii? Mikä mättää? Voisinko itse tehdä asialle jotain?

On totta, että valituksi tuleminen sitouttaa sekä vie aikaa ja vaatii paneutumista kunnan (ja valtakunnan) asioihin. Valtuutettu ei pelkästään istu vain kokouksissa, vaan luottamustoimien ohella on myös erilaisia sidosryhmätapaamisia.  Vaalien välilläkin tulisi olla yhteydessä kuntalaisiin, teemat muuttuvat neljän vuoden välein torikahvitilaisuuksissa. Viime vaaleissa Siilinjärvellä puhutti kuntaraja, nyt vastaanottokeskus. Kestoaihe kuitenkin on talous, työllisyys ja kuntalaisten kaikinpuolinen hyvinvointi.

Luottamushenkilöiden ja äänestäjien on vaarallista jäädä MUTU (musta tuntuu) ja facebook päivitysten varaan. Jos haluaa ajantasaista ja luotettavaa tietoa, on oltava uskallusta osallistua tilaisuuksiin, tapahtumiin, kohtaamisiin, keskusteluihin... Eivät päättäjät eivätkä kunnan viranhaltijat ole kaikkitietäviä; viisaus asuu ruohonjuuressa.

Monella nykypäättäjällä, kuin myös itselläni, on välillä aihetta katsoa peiliin: Valtuustokauden alussa, aloitteeni innoittamana, käynnistettiin kummivaltuutettutoiminta yhteistyölinkiksi päättäjien ja palvelujen tuottajien sekä henkilöstön välille. Harva valtuutettu on jaksanut ylläpitää yhteydenpitoa. Pallo oli heitettynä myös toimijatahoille; onko valtuutettuja kutsuttu mukaan toimintaan, tapahtumiin, keskustelemaan?  Vielä on tovi aikaa kaivella kummin yhteystiedot ja tarttua toimeen.

Valtakunnan tasolla mennään sellaisessa myllerryksessä isojen asioiden äärellä, että ei voi kuin haukkoa henkeä. On globaaleja asioita, joihin emme kuntatasolla yksinkertaisesti voi vaikuttaa, on vaan sopeutettava toiminta ja elettävä muutoksen kanssa. Muutos on pysyvä olotila, ei kannata haikailla menneitä vaan tulee katsoa tulevaan, positiivisella ja kehittävällä otteella.  SOTE asiat ovat niitä, joihin ei löydy vielä vastauksia, vaan olemme kaikki samassa kysymysmerkin muotoisessa venhossa.

Eurot eivät valitettavasti kasva päättäjien pihapuissa eivätkä puun ja kuoren välissä, jossa usein itse kyllä tuntee olevansa. Jos aikoo koota palapelin, siinäkin on raamit, kuten talousarviossa.  Palaset on saatava loksahtamaan paikoilleen ja siihen juuri tarvitaan luottamushenkilön - kuntalaisen luottohenkilön- tietoa ja taitoa, arvoja ja asenteita. Siilinjärvellä kootaan pienempi palapeli kuin naapuri Kuopiossa.

Kun kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi laitetaan hyvinvoiva kunta, silloin myös kuntalaiset voivat hyvin. Yhteen hiileen puhaltamalla, positiivisella otteella, meillä on mahdollisuudet yltää ykköseksi seuraavassa kuntavertailussa ja Suomen onnellisimmaksi kunnaksi, siinäpä haastetta kerrakseen. Vastakkainasettelulla ja panettelulla, kateudella ja kaunalla se ei tule onnistumaan.

                                                                                                                     Merja Oksman, kunnanvaltuutettu, kok

                                      ' ' ' ' '

Arvoisat läsnäolijat

Seison tässä nyt monessa roolissa : Kunnanvaltuutettuna, sivistyslautakunnan puheenjohtajana, kuntalaisena, veronmaksajana, itse sisäilmaongelmat työpaikassani kokeneena työntekijänä ja nyt uudesta  sisäilmapuhtaasta päiväkodista nauttivana.

Valtuutettuna tietty vartioin euroja mutta lautakunnan puheenjohtajana valvon että valtuustoon nähden sitovat tavoitteemme mm. TOIMIVA, TERVEELLINEN   JA TALOUDELLINEN  KOULUVERKKO SEKÄ LAADUKKAAT OPETUSPALVELUT   toteutuvat. 

Opetuspalveluissa tulevaisuuden painopisteissä ja keskeisissä muutoksissa on  maininta, että koulujen tilat ja koulunkäyntialuerajat olisivat väestökehityksen mukaisia, kuin myös terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Kunnassamme  on juuri nyt sisäilmasta johtuvia  investointipaineita koulurakennusten suhteen esim. Siilinlahden osalta. Samoin päiväkoti-investoinnit Etelä-Siilinjärvellä Vuorelan ja Jännevirran päiväkotien poistuessa käytöstä nakertavat kunnan kassaa.  Etelä-Siilinjärvi on haluttua asuinaluetta ja Pyöreälahden kaava siellä on saatu aikaiseksi, mutta myös muiden kunnan osien kehittäminen ja asuttaminen ei saa jäädä toisarvoiseksi.

Kunnassa on viisi strategista päätavoitetta:

Talous     Palvelut      Kasvu      Elinkeinopolitiikka    ja    Henkilöstö.

Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa,. Näitä edistävät laadittu maapoliittinen ohjelma ja käynnistynyt yleiskaavatyö.  Toimivat peruspalvelut tukevat tätä.

Luottamus Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana houkuttelee muuttamaan kuntaan. Tähän antaa pohjan  esimerkkinä      Kuntastrategian 2025 Toiminta-ajatus:     Siilinjärvi  luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien kanssa.

Jos tässä miettii Kuuslahden kylää:  Mitkä ovat nykyisellään kylän vetovoimatekijät ?

Laadukkaat peruspalvelut:   Saatavuus,   Asukaslähtöisyys,  Riittävät palvelut   -  toteutuuko?

Hyvä elinympäristö:  Toimiva infrastruktuuri , Luonnonläheisyys, Viihtyisyys ja turvallisuus , Hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet      -                                               toteutuvatko?

Yhteistyö:   Työssäkäyntialuetta tukeva palvelurakenne,  Resurssien täysimääräinen ja luova hyödyntäminen   -    onko mahdollista toteuttaa ?

Varmaan Kuuslahdenkin tavoite on saada lapsiperheitä muuttamaan kylälle,  mahdollisesti rakentamaan uutta kotia tai asettumaan valmiisiin ikäihmisiltä tyhjeneviin kiinteistöihin. Tähän pystyy kaavoitus ja maanhankinta vaikuttamaan ja uusi koulu voi toimia houkuttimena.

Kylän vireys riippuu koulusta, mutta koulu ei toimi, mikäli ei ole lapsia.  Tarvitaan siis lapsiperheitä ja hedelmällisessä iässä olevia naisimmeisiä, toki muutama isäntämieskin siihen tarvitaan.

Oma koulu kylällä antaa mahdollisuuksia monenlaiseen  toimintaan:

Yritysten ja yhteisöjen liikunta- ja virkistystoimintaan ja kokoontumiseen, kansalaisopiston harrastustoimintaan,  eri-ikäisten kokoontumisiin, yhteistyöhön päivähoidon ja koulun kesken, esiopetusta ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja unohtamatta. Ulkoliikuntaan.

Tämä rakennus  on tullut ns. tiensä päähän eli sitä ei kannata peruskorjata, korjausaste on 85 %.  Uusi on jo saanut vihreää valoa. Toivonkin, että perustettu hanketyöryhmä nyt laittaisi viisaat päänsä yhteen ja kehittelisi mallin, mikä olisi ennen kaikkea sisäilmapuhdas, uuden Opetussuunnitelman metodien mukainen,  toiminnallinen, mutta myös  muunneltava, tyylikäs mutta ei pröystäilevä ja jossa jokainen euro olisi käytetty tarkkaan harkiten.

Näillä eväin myötätuulta purjeisiin ja oppilasmäärä käyrät nousuun uuden koulun puolesta.

                                          * * * * *

Hyvää huomenta kaikille

YK n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25  vuotta.

Teemana on yhdenvertaisuus lapsia ja nuoria osallistaen.

Ketään ei saa syrjiä vaan kaikki ovat yhdenvertaisia riippumatta

lapsen tai hänen huoltajansa erilaisuuden tai ominaisuuksien

perusteella.

Jokainen on tärkeä, ketään ei saa syrjiä.

Mitä tarkoittaa syrjiä?

Kun kysyy   Voitko olla?    Niin saa vastauksen   Ei voi olla?

Ei oteta leikkiin.          Ei jaeta leluja             Ei kutsuta synttäreille

Tulee paha mieli ja itkettää. Haluaisitko sinä että sinua

syrjittäisiin?  Et varmaankaan.

Sovitaan kaikki että  ei saa syrjiä, ollaan kaikkien kaveri.

Nosta käsi pystyyn jos sinulla on kaveri.

Nosta kaksi kättä jos sinulla on kaksi kaveria

Hypi paikallasi  jos sinulla on monta kaveria

Mietippä mielessäsi millainen on kiva kaveri?  Mikä tekee

kaverista tärkeän?

Ei haittaa vaikka kaveri on erivärinen kuin sinä itse,

kaveri voi olla tyttö tai poika,

kaverin koti ja perhe voi olla ihan erilainen,

hän voi puhua vierasta kieltä tai muuten vaan hassusti,

hän ei välttämättä voi kuulla,      tai ei voi nähdä

eikä liikkua samalla tavoin kuin sinä.

Hän voi olla hyvä kaveri vaikka hänellä ei olisikaan

merkkivaatteita eikä tietokoneita kotona.

Kivalla kaverilla voi olla nätti hymy.     Hän keksii kivoja leikkejä.

Kiva kaveri jakaa leluja   ja  ottaa mukaan peliin.

Kiva kaveri      voi olla.

Olisihan tylsää jos kaikki olisivat samanlaisia.  Eikös juu ?

Nyt tärkeää asiaa teille aikuiset, vanhemmat.

Te olette roolimalleja lapsille ja nuorille erilaisuuden

hyväksymisessä.

Täytyy olla tarkka sanoissaan   kotona,   päivähoidossa,  puistossa,

puhelimessa tai  naapureiden kanssa jutellessa.

Pienillä padoilla on korvat.

Asenteet tarttuvat ja kasvavat.   Ja sitä ei saa tapahtua !

Jo     Lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artikla       kieltää sen

Lapsen oikeuksien päivänä ensi sunnuntaina     -     nyt  ja aina.

Huudetaan vielä kolmeen kertaan

ketään ei saa syrjiä, ollaan kaikkien kaveri

ketään ei saa syrjiä, ollaan kaikkien kaveri

ketään ei saa syrjiä, ollaan kaikkien kaveri

                                             ' ' ' ' '

ONNISTUMISEN EVÄÄT

Tiedä minne olet menossa. Suunta on tärkeämpi kuin vauhti. Kun tiedät miksi, keksit aivan varmasti miten.

Innostu. Ellet pidä siitä mitä teet, ellet innostu siitä joka päivä uudelleen - tee jotain muuta!

Ole rohkea. Ole omaperäinen. Erotu massasta. Keskity siihen missä olet jo valmiiksi hyvä ja tulet siinä ennen pitkää erinomaiseksi.

Lennä oikeassa parvessa. Luo ympärillesi verkosto, joka on jo toteuttanut tai toteuttamassa samaa kuin sinäkin. Kysy. Ole utelias. Parhaat neuvot saat tekijöiltä, et arvostelijoilta.

Ajattele myönteisesti. Ajatukset ovat energiaa, joka vetää puoleensa itsensä näköisiä tapahtumia. Muista mitä ajattelit ryhtyessäsi toteuttamaan tavoitettasi äläkä koskaan luovu niistä ajatuksista.

                                 * * * * *

Nuori taideharrastaja- stipendi on myönnetty vuodesta 1986 alkaen . Nuori taideharrastaja on henkilö tai ryhmä, joka edistää siilinjärveläistä kulttuuria, on harrastanut omaa lajiaan useita vuosia ja on edistynyt harrastuksessaan. Lisäksi stipendin saaja on aktiivisesti mukana erilaisissa kulttuuritoiminnoissa.                                            

Olemme määräaikaan mennessä saaneet sivistyslautakuntaan kaksi ehdotusta , Siilinjärven Teatteri ry:ltä sekä Teatteri Vivatekselta   NUOREKSI TAIDEHARRASTAJAKSI vuonna 2015.

Päätimme yksimielisesti jakaa tunnustuksen puoliksi molemmille ehdokkaille,  eli    Peppi Hartikainen ja    Juuli Eskelinen.  

                                         * * * * *

Tässä varhaiskasvatusasiassa olen todellakin puun ja kuoren välissä - Sydän itkee mutta järki sanelee ja se, että jos Suomenmaassa lähdemme kunnissa ämpyilemään jokaisen hallitukselta tulevan esityksen perään, hukka meidät perii ja voimme sanoa heipat itsenäiselle Suomelle ja itsenäiselle Siilinjärvelle.

Valtuusto on talousarvioseminaareissa jo linjannut, että tavoitteena on kunnassamme tarjota korkeintaan lainmukaiset palvelut ja tältä pohjalta on asiaa valmisteltu. Se mikä tulee olemaan valtakunnassa linja varhaiskasvatusasiassa 1.8.2016  alkaen, selvinnee pikapuoliin. 

Varhaiskasvatusjohtajalta olen saanut viimeisimmät luvut missä meillä oli 54 subjektiivisessa päivähoidossa olevaa lasta, joilla ei ollut kasvatuksellisia, kuntoutuksellisia tai perheestä johtuvia sosiaalisia syitä olla päivähoidossa.    54  lapsesta   16   on  alle 3 vuotiaita  ns. virikehoito lapsia.

Ensi vuoden budjetti on valmisteltu hallituksen esityksen,  päivähoidon rajaamisen lähtökohdasta,  Mikäli näin ei tapahdu, meillä varhaiskasvatuksen talousarvioon on lisättävä ensi vuodelle 5 kuukauden ajaksi n. 125 000 -145 000 €   henkilöstö-, toiminta- ja vuokra- yms. kuluihin.  Vuotuinen lisämäärärahan tarve tämänhetkisen käytön perusteella näyttäisi olevan  300 000 - 350 000 €.

Kenttätuntumaa päiväkodin arkeen tässä salissa on varmaan eniten keskustan Heidi Hirvosella, Anne Karvosella ja itselläni.

Voimme kertoa, että päiväkotiryhmissä lapset eivät nykyiselläänkään  aina ole yhtäaikaisesti  paikalla,  vanhemmat käyttävät yhä enemmän 10  ja 15  päivän hoitosopimuksia. Lisäksi lapsilla saattaa olla loma- ja sairaspäiviä,  joita on toki henkilöstölläkin.  Siilinjärvelläkin pedagoginen toimintamalli lapsilähtöisyydessä on lasten jakaminen pienryhmiin ja ns. leikkipajatoimintaan , jolloin tuokiot ja siirtymätilanteet ovat rauhallisempia. Myös oma vastuuaikuinen on tuki ja turva.

Sitä vastoin huolenaiheena näemme vanhempien työajoista johtuvat lasten pitkät hoitopäivät, sekä sisäilmaan liittyvät puutteet, jos lapsia on samanaikaisesti liikaa paikalla.  Tilat tulevat joka tapauksessa rajoittamaan lapsimäärää, vaikka laki ylimääräisistä lapsista tulisikin voimaan. 

Täytyy muistaa, että subjektiivinen päivähoito-oikeushan ei tule häviämään minnekään. Lain muutoksen jälkeenkin oikeus kokopäivähoitoon  säilyy myös niillä lapsilla, joilla on kasvatukselliset, kuntoutukselliset tai sosiaaliset syyt olla päivähoidossa. 

Meillä Siilinjärvellä on erittäin tiivis ja hyvä yhteistyö lastenneuvolan, hyvinvointineuvolan, lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun kanssa, joten kaikki palvelua haluavat tai tarvitsevat perheet tulevat kyllä varhaiskasvatuksen tietoon.

Asia, jota mahdollisessa uudistuksessa painotamme on, että laatu korvaisi määrän, eli edellytämme, että jatkossa panostetaan pedagogisesti juuri tähän suunniteltuun 20 viikkotuntiin,.

Iltapäivän päiväunet ja ulkoilun lapsi voi hyvinkin viettää  kotiympäristössä, onhan lapsella oltava oikeus myös omaan kotiin.

Kaikki lapsethan eivät ole edes päivähoidon piirissä, kotona olevat mahdollisesti käyvät kerran pari viikossa srk kerhoa ja maahanmuuttajalasten kotouttaminen on vasta alkutekijöissään, mutta tulee lisäämään tarvetta tähänkin palveluun, joten avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin suuren kysynnän vuoksi  tulisi panostaa ja saada siihen lisää resursseja.

Asia, mistä olemme syvästi huolissamme, on varhaiskasvatuksen ammattitaitoisen pedagogisen työvoiman saanti. Tässä koko seutukunta kilpailee samoista osaajista ja palkkaharmonisointi tulisi saada pikimmiten kohdilleen, nyt Siilinjärvi valitettavasti jää usein kakkoseksi.

Varhaiskasvatuksen linjauksissa Siilinjärvellä tulee seutukunnallisesti olla sama näkemys  Kuopion, mahdollisesti myös Joensuun  kanssa . Ei ole korrektia tässä asiassa laittaa perheitä eriarvoiseen asemaan ja lähteä politikoimaan. Vaikka välissä on kuntaraja,  palvelut tulisi tuottaa yhtäläisesti. Sekä Siilinjärvi että Kuopio ovat vielä Pohjois-Savossa  positiivisesti lapsirikkaita ja muuttovoittoisia alueita. Eli ollaan kuulolla.

En usko että Siilinjärvellä monikaan asia lain muutoksen myötä tulisi nykyisestään muuttumaan. Luotan varhaiskasvatusjohtajan ja henkilöstön vahvaan ammattitaitoon järjestää osapäiväinen / osaviikkoinen toiminta.

Sitä ihmettelen, että uudessa varhaiskasvatuslaissa ei juurikaan mainita perhepäivähoitoa, minkä kehittäminen olisi mitä parhainta lasten pienryhmätoimintaa ja vaihtoehtona perheille. Toivottavasti koulutetut perhepäivähoitajat eivät meillä Siilinjärvellä olisi sukupuuttoon häviävä luonnonvara.

Vanhusten määrän lisäys on asia joka huolettaa, sillä Siilinjärvellä ikääntyminen tulee olemaan huomattavasti muuta maata nopeatempoisempaa. Kun molempiin ääripäihin tarvitaan panostusta, täytyy meidän todellakin, lain puitteissa, mennä siitä mistä aita on matalin,

Raha ei valitettavasti kasva puussa eikä Joulupukki sitä meille säkillä kanna.

                                               * * * * *

Seniorikansalainen – Kummajainen?

Oletuksena on käsitys, että maailma on nuorten ja kauniiden – ei todellakaan. Me kaikki ikäännymme vääjäämättä. Vaikka kuulee sanottavan ”Ihminen on juuri niin nuori kuin tuntee olevansa” kroppa vaan ei pysy mukana ja se masentaa.

Miten voisimme helpottaa ikääntyneiden kansalaisten eloa ja oloa? Strategiassa tulee huomioida poliittisten päätösten ja mm. kaavoituksen myötä turvallisen liikkumisen, esteettömän asumisen ja vaihtoehtoisten palvelujen saatavuuden mahdollistaminen sekä kokoontumistilojen tarjonta. Tärkeää on kokoontua yhteen; harrastamaan, jutustelemaan, liikkumaan omien voimien mukaan tai vaan pällistelemään mualiman menoa. Menossa mukana, vaikka nivelet ruskaa! Puhutaan nuorten syrjäytymisestä, mutta erittäin tärkeä on puhua myös ikäihmisten syrjäytymisestä. Kun on jättänyt työelämän taakseen ja jos puoliso rinnalta on jo poisnukkunut, saattaa mieleen nousta tarpeettomuuden tunne. Mieli ja keho ovat kokonaisuus – hyvä mieli, parempi olo.

Yleinen asenneilmasto on ratkaiseva tekijä. Nuorten mielestä ikäihmiset saattavat olla kummajaisia; he uskaltavat ilmaista mielipiteensä, sanoa asioista suoraan ja he uskaltavat ulkoisestikin olla oma itsensä. Vanhusten silmissä nuoret ovat raitilla porukoissa kovaäänisiä räyhääjiä, jopa pelottaviakin, niin erilaisia kuin ”meidän nuoruudessa”, kuulee sanottavan.

On arveluttavaa laittaa vastakkainasettelu nuoret vastaan vanhat, lasten- ja nuorten palvelut vastaan vanhuspalvelut. Molemmat ikäryhmät tarvitsevat omansa ja mielellään niihin riittävät resurssit. Heitänkin ajatuksen: Ei etsitä eroavuuksia vaan mitä yhdistävää ikäryhmät voisivat tehdä yhdessä? Miten auttaa ja tukea?  Hyviä malleja on jo tullut julkisuuteen esim. nuorten osallisuus ATK- taitojen perehdyttämisessä ja vierailut palvelutaloissa viihdyttämässä ja ulkoiluttamassa asukkaita. Kysymys kuuluukin, miten juurruttaa nämä käytänteiksi, uudeksi ennakkoluulottomaksi yhteisöllisyyden toimintamalliksi?

Ilman ennakkoasenteita ja raja-aitoja molemmista ikäryhmistä löytyy voimavaroja. Voisiko koulu tulla tässä osalliseksi vaikkapa vapaaehtoisena opintokokonaisuutena ”ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet”? Senioreilta löytyy henkistä voimaa ja elämänkokemusta, aikaa olla läsnä ja kuunnella. Nuorilla on erilaisia taitoja ja intoa, kun vain annetaan mahdollisuus kohtaamisille.  Mikä tieto ja taito seniorikansalaisilla onkaan annettavana, meille kaikille, ennen kuin on liian myöhäistä.

                                          * * * * *